KESKI-KARJALAN KIRJOITTAJAYHDISTYS MARTVA RY. V. 1973 – 1983
Kirjoittajayhdistys Martvan perustava kokous pidettiin Kiteen pääkirjastolla 11.10.1973. Martvan perustamista ajoivat aikanaan muutamat kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneet kiteeläiset opettajat ja lehtimiehet. Mukana oli myös tohmajärveläisiä. Kirjailija Seppo Lappalainen innosti alueellisen kirjoittajayhdistyksen perustamiseen vieraillessaan Kiteellä 1973.
Martvan toimialueeksi määriteltiin Keski-Karjala: Kitee, Tohmajärvi, Värtsilä, Kesälahti ja Rääkkylä. Kotipaikaksi kirjattiin tuolloin Tohmajärvi. Perustavassa kokouksessa oli paikalla 20 henkilöä ja yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Jorma Orelma. Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry:n nimi tulee Tohmajärveläisen kirjailijan Maiju Lassilan kirjoittamasta laajasta Harhama nimisestä romaanisarjasta, sen toinen osa, joka ilmestyi 1909.
Yhdistyksen sääntöihin kirjattiin, että kirjoittajayhdistys Martvan tehtävänä on olla kirjoittajien ja kirjallisuuden harrastajien yhdyssiteenä ja tukea heidän sosiaalisia ja yhteiskunnallisia pyrkimyksiään mahdollisuuksien mukaan, sekä edistää yleensä kirjallisuuden ja kirjoittamisen harrastusta. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin myös harjoittaa suullista ja kirjallista valistustoimintaa, sekä pitää yhteyttä valtiollisten, kunnallisten ja muiden kulttuuriyhteisöjen kanssa. Jäsenkriteerit kirjattiin säännöissä siten, että jokainen johtokunnan hyväksymä kirjoittaja ja kirjallisuuden harrastaja yhdistyksen toiminta-alueella voidaan hyväksyä Martvan jäseneksi. Kannattajajäseniksi hyväksyttiin yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Jäsenkirjeet toimivat tiedonvälityskanavana yhdistyksen sisällä.
Martvan ensimmäistä kymmentä toimintavuotta kuvataan vaihtelevaksi, välillä voimallisen toiminnan jaksot vaipuivat syvään uinuvaan vaiheeseen. Tapahtumia kuitenkin järjestettiin. Kirjastoilloissa vieraili eri puolilla toiminta-aluetta mm. kirjailijat Eeva Tikka, Ville Kuronen, Seppo Lappalainen, Anja Kauranen, Matti-Juhani Koponen, Heikki Turunen ja Ville Paakonmaa. Kirjallisuusseminaari, laululyriikan kurssi ja kirjoituskilpailut lapsille ja nuorille olivat toiminnassa mukana. Kirjallisuusiltamat kuuluivat yhdistyksen virikkeelliseen puoleen. Antologia ei valmistunut julkaisukuntoon 1983 mennessä.
MARTVA NUKAHTI PRINSESSA RUUSUSEN UNEEN
UUSI MARTVA SYNTYI 1989
Vuoden 1989 lopulla heräsi jälleen mielenkiinto kirjoittajayhdistys Martvaa kohtaan. Asiaan innosti vuorostaan kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija, kirjailija Jouko Lehtonen. Hänen toivomuksestaan järjestettiin Kiteen kirjastolla kokoontuminen kirjoittajayhdistyksen uudelleen henkiin herättämisen puolesta. Mukana oli alkuperäisiä Martvan jäseniä ja uusia innokkaita. Päätettiin uudesta Martvan perustavasta kokouksesta vielä vuoden 1989 lopulla.
Heräteltiin nukuksissa ollut Martva esiin Maakunta-arkistosta ja saatiin selvitys siitä, että yhdistystä ei oltu poistettu vielä yhdistysrekisteristä. Ryhdyttiin suunnittelemaan uutta linjausta Keski-Karjalan
kirjoittajayhdistys Martva ry:lle, kotipaikkana Kitee. Perustava kokous valitsi puheenjohtajaksi vuoden 1989 joulukuussa Annikki Matikaisen.
1990 järjestettiin mm. kirjoittajaseminaari martvalaisille kirjailija Sirkka Laineen ohjauksessa. Kouluttauduttiin läänintaiteilija Jouko Lehtosen opastuksella ja suunniteltiin uuden Martvan ensimmäistä antologiaa.
1991 Julkaistiin ensimmäinen antologia, ”Kiviviinimalja”. Perustettiin poikkitaiteellinen, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Maruknat, tarkoituksena kahden vuoden välein järjestettävä kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien, sekä lukijoiden tapaaminen. Ensimmäinen teema tapahtumalle oli ”Kivi”. Avaussanojen myötä, Kiteen kivikirkosta sai alkunsa kauaskantoinen tapahtuma, jolle ei vielä silloin uskallettu kuin salaa toivoa sen jatkuvuutta. Mukana olivat kirjailijat Pepi Reinikainen, Heikki Reivilä, Marja-Leena Tiainen, Keijo Siekkinen ja Martti Pulakka. Elokuvasta esitelmöi läänintaiteilija Arto Halonen.
1992 suunniteltiin ja toteutettiin Martvan oma logo. Paikallislehti Koti-Karjalassa julkaistiin Martvan omaa tekstisivua. Järjestettiin kutsuseminaari Pohjoi-Karjalan läänin harrastajakirjoittajille Kiteellä, kouluttajina kirjailijat Teemu Hirvilammi ja Jouko Lehtonen. Martvan oman kirjallisuusseminaarin ohjaajana toimi kirjailija Simo Hämäläinen.
1993 järjestettiin toiset Maruknat teemalla ”Mystiikka”. Aihetta alustivat kirjailijat Torsti Lehtinen, Arto Paasilinna, Anne Hänninen ja kuvittaja Seppo Polameri. Tapahtuman suojelijana toimi Aatos Erkko läsnäolollaan. Ensimmäinen Martvan myöntämä valtakunnallinen Kides-palkinto luovutettiin Ruut Rajantielle, Uudenmaan kirjoittajista. Maruknoihin liittyi vahvasti myös musiikki ja moderni tanssi. Musiikista vastasi Miljoonasade yhtye ja tanssia edusti Pohjois-Karjalan läänin tanssitaiteilija Ari Numminen.
Vuoden 1993 lopulla järjestettiin Kiteen valtuustosalissa ”Eroottisen runon ilta”, jossa mukana oli kirjailija Tuula Sandström. Martva sai kirjailijayhdistys Ukrin myöntämän Vuoden kynän tunnustuksena raikkaasta toiminnasta kirjallisuuden hyväksi.
1994 oltiin mukana Rääkkylän kansanmusiikkitapahtuma Kihauksessa runokioskia pitäen ja Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry:n esittelyllä. Järjestettiin runomatineoita naapurikunnissa ja Kiteellä. Pidettiin martvalaisille viikonloppu kirjoittajakurssi ohjaajana lääninkirjailija Jouko Lehtonen.
1995 oli vuorossa kolmannet Maruknat aiheena ”Suo”. Mukana oli kirjailijat Heikki Turunen, Tuija Lehtinen, Arto Seppälä, Jyrki Kiiskinen ja Tuula-Liina Varis. Tapahtuman avajaiskonsertissa esiintyi muusikko Karoly Garam ja tanssista vastasi läänin tanssitaiteilija Ari Numminen tanssien suolla. Kides-palkinnon sai Johanna Venho, Nuoren Voiman Liitosta.
1996 Martva julkaisi korttikokoelman martvalaisten teksteistä. Kirjailija Heikki Turunen esiintyi kirjallisuusillassa. Martva järjesti kirkkokonsertin suomalaisten runoilijoiden teksteihin, Kiteen kivikirkossa.
1997 olivat neljännet Maruknat teemalla ”Vaara”. Mukana alustivat kirjailijat Onni Palaste, Seppo Porvali, Tomi Kontio, Veronica Pimenoff ja Leena Lehtolainen. Avajaiskonsertissa esiintyivät Sakari Kukko ja Okay Temiz. Tanssista vastasi tanssitaiteilija Isto Turpeinen. Kides-palkituksi tuli Heikki Rissanen.Tapahtuman suojelija oli kulttuuriministeri Claes Andersson ja tapahtuman juonsi toimittaja Sinikka Hein.
1998 Martva järjesti Kiteen rämpijöille runonuotion, jossa tulkittiin martvalaisten runoja ja kirjailija Heikki Turunen kertoili kirjoittamisestaan. Nihil Interitin runokiertue esiintyi Kiteellä ja Martvan ensimmäinen lehtijulkaisu, nimeltään Kides ilmestyi. Martvan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kyösti Partanen.
1999 Maruknoiden teemama oli ”Virta”. Tapahtumassa alustivat kirjailijat Marja-Leena Mikkola, Aulikki Oksanen, Jarkko Laine, Mika Wickström, Markku Koski ja Joensuun kaupungin teatterista ohjaaja Timo Ventola. Avajaiskonsertissa esiintyivät Ritva Sorvali ja Saku Koskelainen. Tanssia edusti tanssitaiteilija Jari Karttunen. Kides-palkinnon sai Juhani Karjalainen. Maruknoiden suojelijana oli kirjailija Heikki Turunen ja tapahtuman juonsi toimittaja Sinikka Hein. Kides-palkinnon sai Juhani Karjalainen.
Kirjoittajayhdistys Martva ry. löysi paikkansa Keski-Karjalassa. Pieni yhdistys toimii sinnikkäästi kirjallisuuden asialla ja pyrkii edistämään kirjallisuuden harrastusta. Kirjoittajia, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä on Martvassa 50. Martva on tullut tunnetuksi valtakunnallisesti kirjoittaja- ja kirjailijayhdistysten toiminnassa.
Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys Martva ry. täytti vuonna 2013, 40 vuotta. Joka toinen vuosi pidettävät Maruknat ovat Martvan järjestämä 13 kirjallisuustapahtuma vuonna 2015.
Martva kuuluu Suomen Kirjailijayhdistysten Neuvottelukuntaan (Suunta), jonka työvaliokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja on Kyösti Partanen.
Martva ry. on Eu:n itäisin toimiva kirjoittajayhdistys.
Kivetkin rakastavat
Ensimmäiset Maruknat avasi silloinen lääninkirjailija ja Martvan jäsen kirjailija Jouko Lehtonen vuonna 1991 Kiteen kivikirkossa. Aiheena ”kivi”.
Lehtonen sanoi: ”Kivet ja sanat, peruskallio ja henki. Kun löydämme yhden lujan särmän, meihin virtaavat kaikki unet ja toiveet. Ne eivät ole haihatuksia, ne ovat käsin kosketeltavaa hurmiota. Kaikkien kansojen yhteinen hurmio, nojaa suureen kiveen, kivihenkeen, hengenkiveen, henkiseen kallioon joka aikojen alusta on pantu perustukseksi Luojan suuresta pajasta. Ensin kivi, sitten hiekka, sitten elollinen luonto kasvista eläimeen, suuresta pieneen ja vasta sitten ihminen nöyrästä ylpeään. Se kaikki on suurta runoutta. Meissä on kauneuden nälkä, rakkauden jano. Kivetkin rakastavat”.